MEKKORAKKAUTTA

Mitä teille tulee mieleen Nansosta? Mikä on ensimmäinen mielikuva, muisto, mielleyhtymä... Millaisena brändinä näet ja koet kyseisen merkin? Itselleni Nanso kuului kauan samaan kategoriaan Marimekon kanssa sillä tavoin, ettei sitä löytynyt kaapistani, enkä oikein ymmärtänyt sen päälle. Nanso on säilyttänyt itsensä brändinä kunnioitettavan kauan Suomen vaatemarkkinoilla ja ehkä kokenut samanlaisen uuden tulemisen Marimekon tavoin. Minulle Nansosta tulee mieleen trikoo ja ajattomat, mielenkiintoiset kuosit. Nansosta nykyisellään tulee mieleen myös raikkaus. Nanso on aloittanut toimintansa Nokialla toiveena luoda uusia työpaikkoja ja rakentaa osaltaan juuri tuolloin itsenäistyneen Suomen tulevaisuutta. Alkujaan Nanso oli värjäämö ja toimi nimellä Nokian Kutomo ja Wärjäys Oy. Vaatteiden valmistus keskittyi aluksi vain alusvaatteisiin. Tuotteista haluttiin heti alun alkean tehdä pehmeitä, joustavia ja laadukkaita - tämä mielikuva itsellänikin on ollut. Muiden kuin alusvaatteiden va

Se alkaa olla enää viikko töitä kesälomaan, voi ihanuuksien ihanuus! Loma tuntuu ihan mielettömän hyvältä erityisesti tämän etäelämän jäljiltä; kun on yhdistänyt työn ja lastenhoidon. Meillä roikkuu lasten kanssa yhdessä tekemä lomakampa seinällä, joten voitte kuvitella sitä odotuksen määrää äitin etätyönteon loppumiselle! On ollut kyllä poikkeuksellinen ja omituinen kevät.  Tällä viikolla on ajoittain voinut tehdä töitä pihalla niin, että lapset saavat työni lomassa ulkoilla omalla pihalla. Huomasin kylläkin sen, että ulko-oven portailla ei hellepäivänä juuri töitä tehdä, koska auringon porotus on polttavan kuuma. Meillä on kyllä ihanan aurinkoinen piha, joten en valita - täytyy vain töitä tehdessä valita paikkansa oikein. Kuulokkeiden käyttö ja pään suojaamisenkin yhdistäminen onnistui, kuten kuvasta näkyy. Minua harmittaa, etten ole ehtinyt viime aikoina lukea toisten blogeja niin paljon kuin ennen. Kesälomalla tämän asian laita varmaan taas korjaantuu. Uuden kiinnostavan

Joskus kirppiksillä kannattaa tehdä riskiostoja, vaikka toisinaan ne riskiostot lähtevät takaisin kiertoon. Nykyisin harvemmin enää kirppiksillä sovitan vaatteita, koska olen usein lasten kanssa liikenteessä. Tunnen aika hyvin kokoni, joten usein "sokkonakin" tehdyt ostokset ovat nappivalintoja. Minulla riskit piilevät kuitenkin ostoshetkellä joko kokoon tai sitten siihen, että löytääkö vaate todella tiensä käyttöön. Minulla on edelleen tapana ostaa mielestäni nättejä vaatteita ajattelematta loppuun saakka, ovatko ne oikeasti minun tyyliäni tai sopivatko ne vartaloni mallille. Itse asiassa nuorempana ostin usein aina yhden mielestäni "ihanan" vaatekappaleen, enkä ajatellut käykö se yhtään mihinkään. Lopulta tällä tyylillä kaappi on täynnä ihania vaatteita, jotka eivät muodosta yhtään asua yhdessä - ei mitään päälle pantavaa. Tässä asiassa tein joitain vuosia sitten ihan täyden tietoisen suunnan muutoksen ja kävin läpi koko vaatekaapin läpi miettien, mistä perusosis

Katsellessani 60-luvun minimekkoja toivoisin kovasti, että omat jalkani sopisivat paremmin siihen muotiin. Toki kuka vaan voi pitää mitä vaan yllään, mikä hyvältä tuntuu. Rehellisyyden nimissä kuitenkin itse henkilökohtaisesti ihailen kauniita ja siroja jalkoja. Itse olen paksujalkainen, joka korostuu erityisesti reisissä ja pohkeissa. Sirot nilkat ovat myös piirre, jota minulta ei löydy. Minimekot eivät muutenkaan kuulu mukavuusalueelleni, en pidä mistään vaatteista, joissa vilautusvaara bikinialueelle on mahdollinen.  Tämän söpön kukkamekon tilasin Instagramissa myyjältä, joka käyttää tiliä @dreemvintageshop. Tässä ollaan jo niin lyhyellä helmalla liikenteessä, että ilman housuja ei parane paljon pyllistellä. Olenkin pohtinut jo pidemmän aikaa, mistä löytää mekon alle sellainen 60-luvun Hot Pants tyylinen ratkaisu. Jotkin sellaiset ovat nyt kiikarissa lyhyiden mekkojen kavereiksi. Muutoinhan nämä lyhyet mekot menevät kivasti housujen päällä tunikana.  Ajattelin, että nu

Vaaleansininen ei ole ollenkaan minun värini, niin kuin vielä vähemmän violetti. Erityisesti vaaleat ja hailakat sävyt. Olen todella vaaleaihoinen ja nuo värit eivät ainakaan helpota asemaa kalkkilaivan kapteenina. VintagEija'silla oli huikea synttäriale, johon itsekin osallistuin ja kaikkea edellä mainittua uhmaten, kotiutin vaaleansinisen unelman. Vaaleansininen on minusta todella suloinen ja kaunis väri ja käyttäisin sitä varmasti enemmän, mikäli se sopisi itselleni paremmin. Toki ihan pienen pienet sävyerotkin jo ovat ratkaisevia näissä asioissa.  Mistä sitten saa tietää ensimmäisten joukossa VintagEija'sin alekampanjoista? Kannattaa liittyä postituslistalle. Toki näistä tulee tietoa myös Instagramissa ja Facebookissa, mutta jos vaikka et ole kummassakaan mukana. Minullehan kävi niin, että kiikarissa oli aivan toinen mekko, mutta myöhästyin. Se oli jo mennyt, kun aktivoiduin. Mutta lienee onni onnettomuudessa, että alkuperäinen tavoite livahti käsistäni - löysin nimitt

Niin kuin aikaisemminkin mainitsin, onneksi tälläkin hetkellä pääsee kaikesta huolimatta vielä ulos ja luontoon voimaantumaan. Arvoon arvaamattomaan ovat nousseet lähimatkailu, ja nimenomaan aivan lähilähimatkailu - oma ympäristösi, jota ehkä tarkastelet jälleen uusien linssien läpi. Jos en pääsisi ulos ollenkaan, sitten olisin tiukilla. Todella. Niin suuri merkitys tuolla luonnossa liikkumisella itselle on. Pienikin hetki lähimaastossa auttaa kasaamaan ajatuksia ja lisää rauhaa oman pääkopan sisällä. Minua harmittaa tänä kesänä lasten puolesta se, ettei muun muassa uimahommista tai tivoleista/huvipuistoista tule iloa tulevina kuukausina - ainakaan näillä näkymin. Olin luvannut, että tänä kesänä lähtisimme ensimmäisen kerran huvipuistoon koko porukalla, kun lapset ovat vähän isompia. Ehkä tässä tosiaan korostuu se, että asioita täytyisi tehdä ja toteuttaa silloin kuin niitä voi. Toteuttaa unelmia. Tarkoitan tätä nyt isommassa mittakaavassa. Olemme asuneet tässä kodissa nyt kes