Tervetuloa joulukuu!

Meille muutti viime yön aikana asumaan tonttu, jonka asunnon oven löytäessään lapset tänä aamuna eivät voineet peitellä innostustaan ja riemua - tervetuloa siis joulukuu! Meillä ei ole aiemmin ollut tonttuovea, mutta ajatus lähti oikeastaan pohtiessani joulukalenteria lapsille. Ostin Sokokselta vanhanajan postilaatikon näköisen peltisen suklaarasian ja siitä se ajatus sitten lähti elämään, ja rönsyilemään.

Tonttu jättää postilaatikkoon joka päivä lapsille kirjeen, joka sisältää tehtävän. Ensimmäisestä luukusta tehtäväksi tuli keksiä joululoru ja kirjoittaa se sekä laittaa postilaatikkoon. Mieli askartelee aika vilkkaana koko ajan siitä, mitä kaikkea tähän voi liittääkään! Lapset piirtelivät aamulla jouluisia kuvia ja niihin kuviin löysi tiensä heti jo myös tonttu ja tontun ovi. Piirustuksiaan he kävivät näyttämässä ovella tontulle. Intoa ja jännitystä on ihana sivusta seurata. Tänään saadaan myös aloittaa perinteisen joulukalenterikirjan lukeminen, jota sitäkin lapset ovat jo kyselleet ja odottaneet. Kirja on nimeltään Suuren metsän joulu ja sen ovat tehneet Ulf Stark ja Eva Eriksson (2014), suosittelen.

Tonttuovia saa nykyisin hyvin valmiina paketteina kaupasta. Omani ostin Joensuun Kätevästä kädestä, joka on jo perinteikäs askarteluliike. Olen tuosta liikkeestä ostanut jo opiskeluajoista lähtien askartelu- ja maalaustarvikkeita. Tonttuovipakettiin kuului ovi ja tikkaat. Erillisinä ostin vielä lyhdyn ja luudan. Saa nähdä, mitä kaikkea oven läheisyyteen vielä kertyy. Huipennukseksi mietin jo pientä joulukuusta, jonka lapset saisivat tehtäväkseen koristella tontulle. Katsotaan.

Eilen illalla ovea laittaessani paikalleen tajusin, että mikähän tälle on oikea kiinnitystapa? Ei saisi jättää jälkiä ja pitäisi kyllä lapsiperheessä aika hyvin aloillaan pysyä. Kokeilin nyt aloittaa sinitarralla, saa nähdä muuttuuko suunnitelma matkan varrella. Hellyyttävää kyllä on, kun lapset käyvät välillä tarkistamassa ovea ja postilaatikkoa, onko viiri noussut pystyyn postin saapumisen merkiksi.

Tässä on jo tovi katseltu pimeitä, sateisia, loskaisia ja harmaita päiviä. Joulukuun ensimmäinen antoikin sitten meille parastaan, pientä pakkasta ja kevyttä puuterilunta sekä auringonsäteitä! Ulkona on ollut juurikin se satumainen talvi-ilma, mikäs sen parempaa.

Koska valoa oli ja ilma kaunis, kävin kuvaamassa toisen Dressyltä tilaamani fiftarimekon. Kuvista ei tullut hyviä, vaan oikeastaan niistä olisi saanut koomisen sarjan tähän postaukseen halutessaan. Muutaman nyt kuitenkin filmirullalle talletin ja tännekin julkaisen. Tuo HR black floral kellomekko on tyrmäävän upea! Kuvissa minulla on kevyt musta tyllihame alla.

Olisiko tämä oikean tontun taikka metsänpeikon pieni piilopirtti?

Saa nähdä säilyykö tämä lumi vai vieläkö mennään loskan puolelle. Toivottua valoisuutta tämä valkoinen peite kyllä lisää. 

Vuoden viimeinen kuukausi on alkanut. Ihanaa joulukuuta!

-Tiina