lauantai 10. elokuuta 2019

Viimeisimpiä kirppislöytöjä, ajatuksia töihin paluusta ja tyylistä harrastuksena

Elokuu on alkanut ja ensi viikolla ollaan jo sen puolivälissä. Minulla koitti töihin paluu kesäloman jälkeen elokuun ensimmäisenä päivänä. En tiedä, mutta sitä huomaa joka syksy toteavansa sen klassisen ja kliseisen "tämä kesä meni nopeammin ohi kuin koskaan aikaisemmin" ja ehkä se on vain oikeasti uskottava sen siltä tuntuvan, mitä enemmän vuosia karttuu. Vaihdoin keväällä työpaikkaa ja jo melkein kymmenisen vuotta työpaikkani on vaihtunut joka vuosi syksyllä. Uusi työyhteisö, uusi työnkuva ja uusi työympäristö... Viime keväänä alkanut työrupeama kestää nyt kuitenkin useamman vuoden ja oli todella rentouttavaa aloittaa työt siitä tänä syksynä, mihin viime keväänä jäi. Olen kaivannut todella paljon tällaista pysyvyyttä ja se tuntuu kerta kaikkiaan luksukselta. Selvennyksenä nyt siis vielä, että työpaikkojen vaihtuvuus ei johdu itsestä vaan alasta ja sen luonteesta ja tilanteesta näillä leveyksillä. 

Kaiken edellä mainitun lisäksi minusta tuntuu nykyisessä työpaikassani, että olen "kotonani" enemmän kuin koskaan. Olen varmaan lähimpänä koskaan sitä, mitä olen unelmoinut tekeväni omalla alallani. Silti edelleen mieleni sopukassa kytee ajatus siitä, että mitä teen isona. Kuitenkin luulen, että lasten kasvaessa ja arjen kuvioiden muuttuessa, itseään pääsee erilailla toteuttamaan taas työkuvioiden ulkopuolella - joten ehkä olenkin jo työn saralla "perillä", tai ainakin hyvin lähellä sitä. 

Viimeisen lomapäivän vietin perheen kanssa ilman somea. Tuli vaan pohdittua tuon päivän jälkeen, että vaikka käytän puhelimella/koneella oloon melko vähän aikaa, voisi sitä käyttää vielä vähemmän siihen ja suunnata tekemisen johonkin muuhun. Usein tulee itsekin todettua, ettei mukamas ole aikaa. Totuus on, että ihan on omasta valinnasta kiinni, mitä ehtii. 


Bloggaaja Hanna herätti instagramin päivityksessään hyvän keskustelun asiasta, johon olen itsekin kiinnittänyt huomiota. Voisin hänen tavoin sanoa, että tyyli ja vaatteet ovat yksi minunkin harrastuksistani, mikä konkretisoituu nykyisin myös tämän blogin muodossa. Hannan tavoin törmään kommentteihin siitä, että tyyli harrastuksena koetaan pinnallisena. Tulee kysymyksiä siitä, että taasko sinulla on uusia vaatteita tai etkö sinä muuta tee kuin luuhaa vaatteita ostamassa / kirppiksillä, eikö ole parempaa tekemistä, onko järkeä laittaa rahaa tähän elämän osa-alueeseen etc... Kannattaa käydä Hannan (@tuphanna) lukemassa päivitys ja sen kommenttikenttä. 

Minäkin kommentoin Hannan päivitykseen ja komppaan häntä. Tulee usein muilta ihmisiltä päivittelyjä, että minulla on varmaan oma talo vaatteilleni. No, ei tosiaankaan ole. Ja vaikka olisikin, entä sitten? Jos joku kerää esimerkiksi muumimukeja tai postimerkkejä tai autoja tai IHAN MITÄ TAHANSA, niin harvemmin sitä pyöritellään päätä ja kysytään, missäs näitä säilyttelet. Minulla on oikeastaan vaatekaappitilaa melko niukalti. On vaatteita varmaan enemmän kuin mitä todella tarvitsisin, mutta en pyri säilyttämään mitään, mitä en käytä. Kierrätän koko ajan. Suurin osa vaatteistani on kirppiksiltä tai kierrätettynä hankittu, joten näkisin tämän ekologiselta kannaltakin hyvänä juttuna. 

Estetiikka, elämän kauneus, on minulle iso asia. Pidän asioista, jotka koen kauniiksi. Minua koskettaa maalaus, kaunis maisema, musiikki - ja myöskin itseäni viehättävät vaatteet. Minusta Hanna aloitti hyvää keskustelua aiheesta. Huomasin itse nimittäin sen, että kyllä tyyliä/muotia harrastuksenaan pitävät ihmiset joutuvat ehkä todistelemaan muita ihmisiä enemmän, etteivät ole pinnallisia. Nämä ovat näitä ikiaikaisia stereotypioita, tiedättehän. Kaunis ei voi olla viisas ja sitä rataa.

Jokaisen mielenkiinnon kohde on aivan yhtä arvokas. Ainoastaan silloin syntyy ongelmia, jos henkilön mielenkiinnonkohde ei kunnioita toisia ja toisten ihmisarvoa. Itselleni myös luonto ja ympäristöasioiden kunnioittaminen on tärkeää. 


Elokuu on mennyt töitä aloitellessa ja blogin korkkaus tälle kuulle tapahtuu vasta nyt. Loman lopussa ja elokuun alussa tuli käytyä mummon kanssa parilla kirppiksellä ja noilla reissuilla tuli tehtyä muutama löytö, joita nyt sitten seuraavaksi esittelyssä. Ensimmäisenä kävimme läheisen kyläyhdistyksen järjestämällä pihakirppiksellä. Sieltä ostin tuon hauskan vanhan naulakon, johon ripustin kaulakoruni. Sopi siihen tarkoitukseen täydellisesti.



Samaiselta pihakirppikseltä ostin suomalaista tekoa (merkki kulunut pois) olevan ruutuhameen. Hame on vähän reiluhko, mutta vyön kanssa menee oikein hyvin. Todella kiva hame eri tavalla yhdistellen syksystä kevääseen töissä. Hameen lisäksi ostin tuon melko samaa sarjaa olevan jakun, joka on Ril´sin ja sen on suunnitellut Ritva-Liisa Pohjalainen. Todella tyylikäs ja ajaton jakku. 



Hameen ja jakun lisäksi mukaan lähti alla näkyvä upea vintagemekko, miehelle fleecetakki ja lapsille kirja. Kaikkinensa näille tuli yhteensä hintaa kymppi. Naulakko lukeutui myös siis tuohon kympin könttäsummaan. Yllä olevan herkulliset karkkikorvikset ostin samalta pihakirppikseltä naiselta, joka oli itse korvikset käsityönä valmistanut. Olen jo pitkään haaveillut tällaisista karkkikoruista!




Pihakirppiksen lisäksi kävimme mummon kanssa Siikasalmen kirppiksellä. Siellä on kyllä niin kivoja vintagevaatteita, että joka kerta on ilo päästä niitä ihailemaan ja hypistelemään! Sovitin useampaa mekkoa, oli myynnissä paljon vaatteita muun muassa Soilituotteelta. Itselleni sopivaksi totesin vain tämän oranssin Nanso-löydön. Kyseessä on hame ja paita. Asukokonaisuus on Suomessa valmistettu. Olen pitänyt tätä jo töissä pitkän harmaan villatakin kanssa, joka on ollut muuten aivan paras lisä tällä hetkellä töissä asuun kuin asuun. Nanson hameen ja paidan lisäksi ostin tuon blogihenkisen mukin töihin kahvimukiksi. Näiden lisäksi jokainen lapsi löysi itselleen jotain pientä. Nämä maksoivat yhteensä viisi euroa.





Ihan viimeisin tekemäni kirppislöytö on tämä kirja. Kirpputorilta kotoisin blogia kirjoittava Jenna Lehtonen vinkkasi jossain instan kirppistarinassaan tätä ja sen jälkeen se tuli sattumalta itseänikin vastaan kirppishyllyllä. Tutkin kirjaa lähemmin ja tartuin Jennan suositukseen. Olen aloittanut teoksen lukemisen ja vaikuttaa todella hyvältä tähän asti. 





Kuluva kesä oli todella voimaannuttava. Oli mahtavaa palata töihin positiivisella energialla ja hyvillä mielin. Vuodenaikakin on tällä hetkellä se oma henkilökohtainen lempparini, joten voisin tässä hehkutella nyt kaikkea ihan ällötykseen ja kyllästymiseen saakka! Positiivisuudesta puheen ollen instagramissa seuraan @sohveliinia, joka kirjoittaa elämäntapamuutoksesta ja hyvinvoinnista ja omasta matkastaan näiden asioiden äärellä. Jos elämäntaparemontti, hyvinvointi, liikunta ja ruokavalio kiinnostaa, suositteleen lämpimästi käymään tsekkaamassa ihanan Sofian tiliä. Hän kertoi pitävänsä päiväkirjaa, johon kirjaa joka päivä positiivisia asioita. Hänen innoittamanaan ostin ylläolevien työkalenterin ja muistiinpanovihkon lisäksi kolmannen kirjan, johon itse yritän päivittäin kirjata päivän ilahduttavia asioita. 

Vähän aikaa postaamatta, niin sitten julkaisusta tulee sekametelisoppa?! Ehkäpä, mutta tässä oli monta hyvää asiaa poimittavana, ainakin omasta mielestäni! Toivottavasti elokuunne on alkanut hyvin ja mitä parhainta viikonloppua teille!

-Tiina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti