lauantai 23. toukokuuta 2020

Vaaleansininen vintageunelma - VintagEija's

Vaaleansininen ei ole ollenkaan minun värini, niin kuin vielä vähemmän violetti. Erityisesti vaaleat ja hailakat sävyt. Olen todella vaaleaihoinen ja nuo värit eivät ainakaan helpota asemaa kalkkilaivan kapteenina. VintagEija'silla oli huikea synttäriale, johon itsekin osallistuin ja kaikkea edellä mainittua uhmaten, kotiutin vaaleansinisen unelman. Vaaleansininen on minusta todella suloinen ja kaunis väri ja käyttäisin sitä varmasti enemmän, mikäli se sopisi itselleni paremmin. Toki ihan pienen pienet sävyerotkin jo ovat ratkaisevia näissä asioissa. 

Mistä sitten saa tietää ensimmäisten joukossa VintagEija'sin alekampanjoista? Kannattaa liittyä postituslistalle. Toki näistä tulee tietoa myös Instagramissa ja Facebookissa, mutta jos vaikka et ole kummassakaan mukana. Minullehan kävi niin, että kiikarissa oli aivan toinen mekko, mutta myöhästyin. Se oli jo mennyt, kun aktivoiduin. Mutta lienee onni onnettomuudessa, että alkuperäinen tavoite livahti käsistäni - löysin nimittäin tilalle tämän vaaleansinisen suloisuuden.


Tämä on todennäköisesti 40- ja 50-lukujen vaihteen puuvillamekko, ehkä kotitekoinen tai ompelijan tekemä. Malli on yksinkertaisuudessaan ajaton ja kaunis, minua viehättää erityisesti tuo kaula-aukko. Sain kaupantekijäisiksi tuon kukkasen, jonka voi kiinnittää joko hiuskoristeeksi tai mekon miehustaan.







Mekossa on sivulla pukemista helpottava halkio ja kiinnikkeinä toimivat pienen pienet hakaset. Huomasin, että hakaskiinnitys on itselleni hiukan hankala pukea ja suunnittelin, että ommellutan äidilläni sivulle vetoketjun. Näin mekko on nopeampi ja helpompi pukea, ja itselläni on varmempi olo. Kuvissa laitoin kukkasen rintakoruksi ja päähän tuon söpön vintagehatun, jonka olen hankkinut joko Zadaan tai Facebookin vintagekirppisryhmästä - muisti alkaa pätkiä.




Kuvissa poseeraan itse asiassa terassillamme, joka on hävityksen kauhistus tällä hetkellä. Siellä on kylppärirakennusjätettä odottamassa kaatopaikkakyytiään ja terassi itsessään odottaa kesää ja purkua. Talomme edellinen omistaja oli taitava ja innostunut tekemään koristeellisia elementtejä rakennelmiinsa ja talossamme onkin monia kauniita ykstyiskohtia. Harmi vain, että koristeellinen aita ja tuo terassi täytyy purkaa. Omakotitalossa on kyllä aina tekemistä... Ei koskaan valmista. Siinäpä se omakotitaloasumisen viehätys ja rasitus.

Tässä vaaleansinisessä unelmassa on ihana kesällä hehkua kilpaa taivaansinen rinnalla. Kunhan vain vetoketju saadaan paikalleen ja kelit kohdilleen. 

-Tiina



2 kommenttia:

  1. Tuo on todella aivan ihana mekko! Ja vielä tuo kaunis kukka kaupanpäälle:) Tuollaiset jutut antaa mukavan kuvan ostopaikasta. Totta on, että hakaset on hankalia käytössä. Joskus olen johonkin hameeseen laittanut sellaisen vyötärökaiteleelle ja sitten pesuissa aina miettii, ettei se vain tartu mihinkään kiinni, vaikka onkin pesupussissa ja nurinpäin. Hyvin on kauniit kuvasi otettu ympäristössä, joka onkin haasteellinen tällä hetkellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) VintagEija's on ihana ja olen samaa mieltä tuosta ostokokemuksesta, pienet asiat merkkaa. Juurikin noin noiden hakasten kanssa! Ja hankaluus pukemisessa. Minulla yksi kaunis mekko puetaan selästä käsin napeilla ja hakasilla, ei ilman pukijaa saa päälle. :D

      Poista