perjantai 15. maaliskuuta 2019

Pakkomielteitä

Viikko on vierähtänyt nopeasti. Edelleenkään toiveet kevään saapumisesta eivät ole täyttyneet ja tänäkin aamuna lähdin vaakatasossa tuivertavan räntäsateen saattelemana töihin. Parkkipaikalla katsahdin auton peiliin todeten, että hiiohoi - panda horisontissa, kaikki meikit nätisti poskilla. Ajatella kuitenkin, että maaliskuu on jo puolessa välissä menossa!

Minulla on tällä hetkellä muutama uusi pakkomielle, pakko myöntää. Olen kertonut aiemmin, että olen aina ollut heikkona pallo- ja kukkakuosiin sekä mustaan pitsiin. Ne ovat siis ne vanhat ikiaikaiset pakkomielteeni. Tällä hetkellä minulla on kolme uutukaista päähänpinttymää, joihin katseeni yhä useammin osuu vaatteita ihastellessani.

Olen huomannut useasti päätyväni ihailemaan kukonaskelkuvioisia vaatekappaleita. Joskus en ollenkaan pitänyt koko kuosista, mutta nyt olen aivan myyty sille. Kukonaskelkuvio on todella klassinen. Minun tyylini on moniulotteinen, enkä oikein osaa sitä kuvailla tai kategorisoida - ja miksi sille olisi tarvettakaan. Oikeastaan olen aina vähän kammonnut kaikenlaista luokittelua. Jos kuitenkin tyyliäni jollain lailla kuvailisin - klassinen (sillä pienellä twistillä) olisi varmaan yksi piirre. Tyylini on myös ehkä tyttömäinen ja leikittelevä, vintagea moderniin sekoitettuna.

Kukonaskel eli houndstooth on todella vanha kuviointi. Alkuperäinen ja klassisin on mustavalkoisin värein toteutettu. Minulla on kirpparilta hankittu jonkun taitavan itse ompelema jakku, jonka kangas on mustavalkeaa kukonaskelta. Tuo jakku on nähty täällä  blogissa ennenkin. Pidän siitä erityisen paljon, koska se on kuin tehty päälleni! Edes olkatoppauksia en ole poistanut. Jakun voi yhdistää melkein mihin tahansa. Se on helppo ja huoleton sekä tekee asusta heti astetta siistimmän.

Pitkään silmäilin onko tuo tämän vuoden puolella ostamani punainen neuletakki kukonaskelta vai ruutukuviota, katso ja päätä itse mitä mieltä sinä olet! Mielestäni se kukonaskeltyylinen, muttei ihan puhtaasti sitäkään. Kyseinen neuletakki maksoi muuten euron, voitteko kuvitella? Se on aivan upea ja nuo napit (taas kerran!)! Kukonaskel tai ruutu, mutta tästä päästään seuraavaan tämän hetken uuteen pakkomielteeseeni: punaiseen ruutukankaaseen!

Olen etsinyt ja toivonut löytäväni punaisen ruudullisen vintagemekon. Vielä ei ole oikean kokoista ja mallista vastaan tullut missään. Yksi unelmien täyttymys oli myynnissä facebookin vintagekirppisryhmässä, mutta se oli hintsun liian pieni! Ruutukuosiset jutut (muutkin kuin punaiset) ovat muutoinkin miellyttäneet kuvavirroissa silmääni.

Kukonaskel ja ruudut - no sitten on vielä se kolmas juttu. Aion hankkia kesäksi itselleni uuden fiftarivintagemekon kellohelmalla. Niitä olenkin sitten selaillut urakalla! Paljon on ihania mekkoja tarjolla, katseeni vanginneet yksilöt ovat vain olleet liian pieniä tähän saakka.

















Mitä mieltä olet, onko kukonaskel ja tiheä ruutukuvio ihania vai sattuuko silmiin? Näissä kahdessa on muuten tyylissä sitä chaneljakkumaisuutta. Jotkut mallit vain kestävät aikaa. 

Tähän viikkoon on mahtunut paljon kaikenlaista ja ilmassa on nyt osittain vähän jännityksen tunnetta, mistä paljastan ehkä myöhemmin enemmän - jos/kun tulee kerrottavaa. Ihanat rakkaani kotona olivat eräänä päivänä ostaneet minulle tuollaisen suklaisen ruusun, jonka säästin tälle päivälle. Ne on ne pienet jutut, jotka ovat tärkeitä - tiedättehän.




Olin orientoitunut tänään näkeväni ystävääni perheineen ja huonon sään vuoksi matka hänen luokseen peruuntui. Harmittaa, mutta ei voi mitään. Toivottavasti viikkonne on mennyt mukavasti ja toivotan teille hyvää perjantai- ja viikonloppufiilistä! Kyllä se kevät sieltä pian tulee!

-Tiina






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti