tiistai 11. kesäkuuta 2019

Kesälomareissu, Sotkamo ja Kajaani - osa 2

Huomasin Katinkullasta kirjoitettuani, että unohdin melko monta asiaa. Onneksi unohtuneet voi kertoa osassa kaksi, hahhah. Katinkulta sijaitsee Vuokatissa, Sotkamossa. Tiesitkö, että Vuokatin uskotaan olleen aikoinaan uhripaikka? Kaikkialla ympärillämme on historiaa ja mielenkiintoisia yksityikohtia ja tarinoita. Kotimaanmatkailu voi avartaa aivan erilailla, kun teetkin sitä yllättäviin paikkoihin. No, mutta Katikullassa käydessämme vierailemme usein myös Sotkamossa ja Kajaanissa. Sotkamoon Katinkullasta on noin seitsemän kilometriä ja Kajaaniin on reilu 30. 

Sotkamossa on vähän yli 10 000 asukasta, kun taas Kajaani on hieman isompi kaupunki ja siellä asuu yli 35 000 asukasta. Tällä kertaa Kajaanissa käydessämme vierailimme Kajaanin rauniolinnassa, jossa olen aina halunnut päästä käymään. Olisin odottanut, että linnassa olisi ollut myös geokätkö, mutta ei. Harmi, että ihmiset sotkevat paikkoja ja ehkä osakseen tämänkin takia raunioille on hankala sijoittaa kätköä - jatkuva ilkivallan vaara. Matkalla linnaan jätimme auton Brahenkadulle, jossa oli maksullinen parkkipaikka ja lyhyehkö kävelymatka linnalle sekä keskustaan. Lähellä parkkia oli tosi kiva lasten leikkipuisto, missä oli paljon päivähoitolaisia leikkimässä ja vieressä oli myös jäätelökioski.

Parkkipaikalta linnalle kävellessä ohitimme telinevoimistelija Heikki Savolaisen muistomerkin. Hän on Suomen menestyneimpiä voimistelijoita ja kaksinkertainen olympiavoittaja. Jos tykkäät kierrellä ja katsella muistomerkkejä - klikkaa tästä






Kajaanin linna sijaitsee Kajaanin joessa, Ämmä- ja Koivukoskien välissä olevalla saarella. Linna on rakennettu 1600-luvulla. Kajaanin linnan historia on värikäs ja siihen liittyy melko uskomattomiakin pienen joukon puolustuksia suuria joukkoja vastaan. Kajaanin linnan on mainittu myös esimerkiksi Topeliuksen Välskärin kertomuksissa ja Eino Leinon ensimmäisessä julkaistussa runossa Kajaanin linna. Lapsista oli jännittävää seikkailla raunioissa ja keskusteltiin siitä, missä huoneessa on ollut mitäkin ja missä on ollut vankityrmä. Linnassa liikkuessaan täytyy olla vain melko varovainen varsinkin portaita ylös tai alas kavutessaan. Rakastan vanhaa arkkitehtuuria ja vanhoja rakennuksia, en osaa selittää millaisia viboja niistä saan. Vaikka historiaa on kaikkialla, vanhoista merkittävistä rakennuksista jotenkin huokuu mitä kaikkea ne ovat nähneet ja kuulleet. Alla oleva piirroskuva Kajaanin linnasta on täältä lainattu ja se on Jac Ahrenbergin ennaltamispiirros vuodelta 1882. Hän oli mukana linnan restauroinnissa.








Tässä asussa vietin päiväämme Kajaanissa ja tuo hattu (kirppikseltä, Kontti) oli aivan paras matkakaveri. Aurinko paistoi ja paahtoi koko ajan. Olen todella herkkä saamaan auringonpistoksen. Lisäksi palan todella herkästi. Tykkään auringosta, mutten ota sitä enkä liiku helteellä suojatta. Kajaanipäivänä onneksi ei ollut vielä niin kuuma kuin myöhempinä päivinä ja tuossa asussa oli ihan mukava liikuskella. Nuo housut on Joensuun Fidasta löytämäni sikarihousut ja tykkään noista aivan valtavasti! Ne istuvat vain niin täydellisesti. Jalassa on kenkäpostauksessa vilahtaneet Agnes Cecilia slingbackit. Alla näkyvän kuvan aukion läheisyydestä poimittiin yksi kätkö. Oli melko vaikeaa tehdä sitä huomaamatta. 




Minusta on erityisen jännittävää käydä kirppiksillä reissussa ollessa. Uudet paikat ja uudet löydöt. Kajaanin kirput googlettelin etukäteen ja tämä sattui niistä olemaan mukavasti kävelyetäisyydellä. Tavarakirppis osoittautuikin kivaksi paikaksi. Bloggaaja Hanna laittoikin minulle viestiä instatarinan kautta, että tuo kyseinen kirppis on myös hänen suosikkinsa Kajaanissa. Tavarakirppikseltä meinasin ostaa upean oranssin vintagemekon, mutta lähempää tutkailtua tehtyäni mekko oli jätettävä ottamatta. Mekon tuoksu oli itselleni sellainen, etten voinut ottaa sitä mukaani. Kaunis se kyllä oli, niin kuin kuvasta näkyy! Ainoa löytöni kirpparilta oli vanha rasia, joka sisälsi kaksi vanhaa rintaneulaa. Toinen sulan näköinen hopeisen värinen ja toinen musta, mielestäni melko Aarikka-tyylinen. Tuota vihreää maljakkoa harkitsin ja samoin myös Arabian perhoskannua ihastelin, ne jäivät kuitenkin seuraavalle löydettäväksi.




















Tavarakirppiksellä oli hienoja huonekaluja ja ihailtiin melko montaa ihan tosissaan. Reissussa ei kuitenkaan mukaan mahdu juurikaan mitään, kun auto on jo muutenkin täynnä lapsiperheen pakkautumisilla. Kajaanissa oli tutustumisen näköisiä ruokapaikkoja, kahviloita ja kivijalkakauppoja, mutta lasten kanssa kaupoissa kiertely jätettiin ihan vain yhteen kirppikseen. Kajaanissa on myös upea kirkko, jossa täytyy seuraavalla reissulla käydä. Kajaanissa oli myös lapsille liikennepuisto, jossa meinasimme käydä (skippasimme kuitenkin) ja se näytti ohi ajaessa hauskalta. Myös Kajaanin ABC:llä oli kiva lasten leikkipaikka.

Sotkamon puolella tuli myös seikkailtua yhdellä kirppiksellä keskustassa. Katinkullasta ja Sotkamosta jäi sanomatta, että siellähän on toki myös Super park (entinen Angry Birds puisto), Hiidenportin kansallispuisto, Vuokatin keilaus,  Vuokatin safarit, Vuokatin seikkailupuisto ja Kainuun vaellustalli - esimerkiksi. Sotkamossa on Benettonin myymälä, jossa olen joskus käynyt. Tällä kertaa tosiaan vierailin vain kirppiksellä, joka oli Majakan Lähetystori. 

Majakan Lähetystori oli todella positiivinen kirppiskokemus. Siellä oli siistiä, ihana palvelu ja järkevä hinnoittelu. Siellä käydessämme oli vain tosi kuuma päivä ja sovituskopissa oli hikiset tunnelmat, voin kertoa. Löysin Majakan Lähetystorilta vaikka mitä kivaa, niistä löydöistä teen erillisen postauksen myöhemmin. Reissua ajatellen pelastus oli tuo Majakasta lötytynyt täyspitkä valkoinen hihaton pellavasekoitemekko. En ollut pakannut mukaan tarpeeksi hellevaatteita ja loppupäivät oleilin tuossa ihanassa mekossa, joka maksoi viisi euroa. 





Lomareissun vakioasusteet olivat olkihattu, ruskea Fidasta ostettu italialainen nahkalaukku ja Riekerin sandaalit. Kerroin kenkäpostauksessa, että minun on ollut jo monta vuotta vaikeaa löytää itseäni miellyttäviä sandaaleja. Nyt näyttäisi siltä, että on löytynyt suosikit useammaksi vuodeksi eteenpäin. Nuo Riekerit tilasin Ellokselta, samoin aiemmin mainitut Agnes Ceciliat. Majakalta kotiutin myös kaksi todella söpöä maljakkoa. Toinen näkyy kuvissa, se on jonkun käsin malaama ja minusta todella kaunis. 

Kirppiksistä puheen ollen makkarissani odottaa ainakin viisi kestokassia myyntiin viemistä. Varmaankin juhannuksen jälkeen ehdin paneutua siihen asiaan. Lisäksi täytyy pohtia, luovunko joistain vintagemekoista, jotka ovat jääneet käyttämättä. Viimeisessä reissupostauksessa on vielä luvassa eräs näkemisen ja kokemisen arvoinen paikka, mutta siitä lisää sitten! 

Tämä päivä on kulunut vihdoinkin sormet multaan upotettuna ja kukkapenkit ovat viimein saaneet kukkansa. En tiedä onko mikään terapeuttisempaa puuhaa. Yksi juttu on kuitenkin vielä mainittava... En ole kahteen yöhön nukkunut, syynä ystävämme hyttyset. Täällä on niitä järkyttävän paljon! Kukkaistustushommissa varjoon siirryttäessä olin aivan varma, että pilven lailla ympärillä pyörineet itikat syövät minut elävältä. Selvisin... mutta kyllä en tykkää. Tämän kesän kestotuoksu taitaa siis olla offi, jihuu. 

-Tiina



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti