torstai 14. helmikuuta 2019

Hyvää ystävänpäivää!

Ystävänpäivän perinne on Suomessa melko tuore, kalenteriin se on tullut vasta 1980-luvulla. Valentinen, Valentinuksen päivän historia muualla ulottaa perinteessä paljon pidemmälle ja päivä ei ole niinkään ystävyyden vaan rakastavaisten päivä. Kuka sitten on Pyhä Valentinus, jonka nimeä Valentine´s day kantaa? Vieläkään ei tiedetä tarkkaan, kuka tai ketkä ovat Valentinus legendan takana. Valentinuksella tarkoitetaan Roomassa 200-luvun lopulla elänyttä piispaa, joka koki marttyyrikuoleman hemikuun 14. päivänä. 

Valentinuksen legendan takana on monta tarinaa. Erään mukaan Rooman keisari Claudius II kielsi avioliitot nuorilta miehiltä siksi, että se tekisi heistä parempia sotilaita. Valentinus olisi tämän tarinan mukaan toiminut pappina ja jatkanut edelleen parien vihkimistä salassa. Toisen tarinan mukaan Valentinus olisi kehoittanut sotilaita mieluummin jäämään kotiin rakkadensa luo kuin lähtemään sotaan. Valentinusta pidetään joka tapauksessa pyhimyksenä ja hän on nimenomaan muun muassa rakkauden, kihlattujen ja onnellisten avioliittojen suojeluspyhimys. 

Ystävänpäivään liittymättömien tarinoiden mukaan Valentinusta on kielletty julistamasta kristillistä sanaa tai vihkimästä kristittyjä pareja avioliittoon tai hän on kieltäytynyt uhraamasta pakanajumalille, jolloin hänet on näiden kristillisten tekojensa vuoksi mestautettu. 

Ystävänpäivä tai ei, maailmassa ei koskaan ole liikaa välittämistä, lempeyttä, hyvyyttä, ystävällisyyttä ja rakkautta. Minulla oli tänään töissä vähän teeman mukaisesti kirkkaan punainen mekko ja mustan neuletakin rinnuksissa punainen huovuttamalla tehty sydänrintakoru. Koru on vanhimman tyttäreni minulle joitain vuosia sitten tekemä. 







Kotiin tullessa minua odotti ihana yllätys, vastassa oli muun muassa nuo kuvassa näkyvät valkoiset tulppaanit. Minulle tärkein ihminen tietää, että lempivärini kukissa on valkoinen. Olen niin kiitollinen ja onnellinen rakkaimmistani, joiden kanssa saan tätä elämää jakaa.




Tänään minulla oli testissä nuo Taffelin suklaasipsit. En oikein vieläkään tiedä, oliko hitti vai huti - mutta silti pussi tyhjeni uhkaavaa vauhtia, hah... Eli ilmeisesti hyviä?
Melko energiapitoista tavaraa kyllä!




Yllä oleva kuva on lainattu museoviraston Facebook-sivulta. Rakastan vintagehenkisiä vanhoja kortteja! Tänään teille postaus ystävänpäivän hengessä, mutta tulossa on juttua muun muassa jo instassa vilahtaneesta Vuokon takista ja aarrelaatikostani eli pahvilaatikosta, joka oli täynnä vanhoja kaavoja. 

Toiset ovat ystävien ja kavereiden ympäröimiä joka päivä. Toiset ovat yksin omasta tahdostaan, toiset tahtomattaan. Vierellä kulkeva ihminen ei ole koskaan itsestäänselvyys. Minusta yksi ihanimmista tarinoista, joka kertoo yksinäisyydestä ja rakkauden voimasta on Tove Janssonin Kuka lohduttaisi Nyytiä. Nyyti ei halua olla yksikseen ja lähtee maailmalle. Kuitenkin juhlienkin ja joukon keskellä hän tuntee itsensä yksinäiseksi. Runossa sanotaan tässä kohtaa:

"Siis kuka lohduttaisia Nyytiä ja sanois: ei kukaan sinua huomaa ellet itse mene mukaan!"

Lopulta ihastuminen herkkään ja pulassa olevaan Tuittuun saa Nyytin tuntemaan itsensä rohkeaksi ja koko maailma näyttää erilaiselta, Tuitun vuoksi hän ei enää vetäydykään ja tulee näkyväksi muille. Lopulta vielä Nyyti pelastaa Tuitun Möröltä ja he alkavat elää yhdessä elämää. Tästä samaisesta kirjasta vielä yksi pätkä teille ja sen myötä toivotan jokaiselle hyvää ystävänpäivää!

"Ja Tuittu ruusut sai ja kirjeen luki
 ja nimensäkin hän tarkkaan tavasi. 
Ah, posken punaruusut häntä puki 
ja Nyytille hän sylin avasi ja kuiskas: 
unohda jo mennyt kamaluus, 
on edessämme kaikki kauneus ja ihanuus. 
Nyt lohdutamme toisiamme, emme koskaan enää pelkää!"


-Tiina










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti