Yllättävä vaatekriisi

Juuri kun pääsin sanomasta, etten koskaan koe ahdistusta vaatekaapille mennessäni tai joudiutoteamaan "ei ole mitään päälle pantavaa" - tapahtuikin näin! 

Minulla oli lauantai-iltana, eli eilen, menoa ja päälle piti laittaa jotain vähän juhlallisempaa ja baariinkin sopivaa, mutta mukavaa. Noh...

Olin ajatellut laittavani ihanan Zaran kietaisupaidan, jonka tilasin Zadaasta. Alkaessani pakkaamaan kamoja ja vielä kokeillessani asua, tulikin vain olo, ettei tämä nyt vain toimi - en tiedä miksi.

Sitten saapui vaatekriisi! Sovitin melkein koko kaappini ja mikään ei vaan tuntunut natsaavan. En muista milloin olisin vastaavaa kokenut, hah! Otin lopulta useamman vaihtoehdon ja ajattelin tekeväni lopullisen päätöksen myöhemmin hotellilla. Jouduin pakkaamaan paljon enemmän mukaan kuin mitä oli alunperin tarkoitus.

Keskellä kriisiä...

Loppujen lopuksi kävi sitten niin, että päädyinkin juuri alkuperäiseen ajatukseeni illan asusta. Sen verran kokonaisuus kuitenkin matkalla muuttui, että kietaisupaidan kanssa puin mustan lyhyen hameen ja Pertti Palmrothin saappaat. Lisäksi laitoin piilarit, joita harvemmin käytän. Minulla on todella huono näkö ja piilarit eivät oikein sovi juuri minun näköasetuksille - tulee paljosta käytöstä huono olo.

Tuo Zaran paita on kyllä aivan mielettömän kaunis - kangas, kuviointi ja leikkaus! Käyn todella harvoin baareissa, joten ehkä osakseen myös se aiheutti epäröintiä ja haparointia pukeutumisessa. 

Eilen tuli melko paljon ajokilometrejä auton mittariin ja matkalla kuulin kappaleen, jonka olin aivan unohtanut. Kappale oli Tamara Lundin Sinun omasi. Kuuntelin sitten illalla laittautuessani vain Tamaraa. Minun musiikkimakuni on todella laaja. Soittolistat voisivat ulkopuolisille näyttäytyä hieman hämmentävinä. Iskelmää, punkkia, trashmetallia, klassista tai poppia... Kaikki biisit sulassa sovussa listallani. 

Juhliminen (=valvominen) vie voimia, tänään on meininki ollut vähän väsähtänyttä. Ei paljoa helpottanut, että piti hoitaa keskivertoa enemmän kaikenlaisia juttuja. Ihana ilta oli kuitenkin, tärkeä. Siitä kertonee myös se, ettei illalta ole yhden yhtä kuvaa. Tamaran laulun myötä toivotan jokaiselle valoa ja iloa uuteen viikkoon! Linnutkin ovat alkaneet aamuisin visertää jo keväisiä säveliä.

-Tiina