Pieniä inspiraation lähteitä

Tällä hetkellä oma pihamaa on sellainen luisteluareena, ettei koroista tarvitse lähipäivinä haaveilla missään muodossa. Aurinko kuitenkin luo lämpimiä säteitään ja ilmassa tuoksuu jo kevät, eikä helmikuuta ole kuin muutama päivä jäljellä, mikä tarkoittaa kevät- ja kesävaatteiden käyttöön ottamisen lähestymistä!

Minulle on kertynyt puhelimen kameran rullaan melkoinen määrä räpsäyksiä työasuista. Näissä neljässä työasussa on tuttuja elementtejä, mutta jokaisessa myös jotain uutta - täällä ennen näkemätöntä. Pieniä yksityiskohtia, juttuja.



VintagEija´silta tilaamani kellohelmainen kukkahame on yksi suosikeistani, pidän sitä paljon. Viikonloppuna vaaterekkiäni katsellessa mietin, että haikeudella laitan sen pian odottamaan uutta syksyä, ja talvea. Tuosta ruskeasta neuletakista kerroin teille jo aiemmin ja harmittelin, ettei sen hieno miehusta näkynyt tuolloin kuvissa. Tässä asuversiossa neuletakki on kiinni ja helma hameen alla. Rinnassa näkyy Glitteriltä ostamani lumihiutalerintakoru. 





Keskimmäisen lapsen neuvolapäivänä minulla oli päällä tämä kirppariryhmästä hankittu leomekko. Harteille heitin tuon shaalin, koska tuolloin oli enemmän pakkasta. Ylemmässä kuvassa näkyy neuvolan odotusaulan keinuhevonen. Sisustus siellä on kuin suoraan omasta lapsuudesta ja omilta neuvolakäynneiltä. 







Kaikki näistä blogissa tänään näkyvistä mekoista on sellaisia, jotka lähtevät pian lomalle kevät- ja kesävaatteiden tullessa tilalle. Yllä näkyy kirpparilta hankittu ruutumekko ja yksityiskohtana sormessa rihkamaa oleva ornamenttisormus. En edes muista, mistä sormus on minulle alun perin tullut. Se on ollut minulla jo kauan. Ornamenttimuodot koruissa viehättävät paljon minun silmääni.






Tänään päällä oli isoa pilkkua. Tuo Ellokselta aikanaan tilaamani pallopaita eteen solmittavalla rusetilla on todella monikäyttöinen. Korvissa on Samaskorulta tilaamani nuottikorut. Tykkään Samaskorun korviksista paljon, olen tilannut kyseiseltä yritykseltä monta paria. Minulla on muun muassa mustat muoviset kahvipannukorut, mutta surullisena joudun toteamaan toisen pannun olevan rikki. Olen miettinyt tilaavani uudet kahvipannukorut vielä jossain vaiheessa. Minun valikoimastani löytyy muun muassa myös punaiset nuottiavaimet, mustat ketut ja ananakset. 







Viikonloppuna sai todella nauttia keväisestä ilmasta, lämmöstä ja auringosta ja tämä keli tuntuu vain jatkuvan. Onnea on, kun aamulla töihin lähtiessä ei ole pimeää, vaikka kyseessä olisi se aikaisin lähtö. Valo antaa voimaa tässä vaiheessa vuotta, niin se vain on. 


'



Töissä eräs työkaveri on luopunut muuttoa tehdesään joistain kirjoista ja askartelutarvikkeistaan, tuonut niitä muun työyhteisön iloksi saa ottaa periaatteella. Olen haalinut itselleni jo kolme kirjaa, vanhanaikaisia kiiltokuvia ja tänään nuo kaksi suloista korttia, jotka näkyvät yllä. Inspiroidun valtavasti kuvista ja pienistä esineistä, olivatpa ne koruja tai jotain muuta. 

Olen todellakin kahvi-ihminen ja yksi suurimpia herkkujani on pulla. Siis ihan rehellinen oikea pulla. Kahvi ja pulla, siinä vasta pari! Suosikkipullani on voisilmäpulla ja sitten juuri tuollainen kuvassakin näkyvä peruspulla. Toiset tykkää kekseistä ja kakuista (ei ne pahoja minustakaan ole, hah..), mutta minä olen kyllä pullaihminen. En tiedä onko teille tuttu tapa, mutta minä kastan pullaani kahvissa. Olen oppinut tuon tavan jo hyvin pienenä ja joskus saan hieman kummastelevia katseita. Ehkä osin tuosta syystä en enää sitä julkisilla paikoilla niin usein teekään.

Työasuja, yksityiskohtia ja pullahöpinöitä, sellaista tuli nyt tämän maanantain tuotoksena.
Aurinkoa ja valoa viikkoosi!

-Tiina




Kommentit

  1. Samainen keinuhevonen löytyy myös meidän neuvolasta (tai ainakin löytyi vielä pari vuotta sitten). =)

    VastaaPoista
  2. Hahaa, teidänkin suunnalla siis! :D Joissakin paikoissa elää vielä 80-90-lukujen sisustus edelleen melkein muuttumattomana, liekö niiltä (vai vanhemmilta) peruilta nuo Jukka-keinuhevoset vai nyt otettu uudelleen käyttöön, kun ovat taas suosittuja. Nostalgisia joka tapauksessa. Itsekin olen keinukyytiä pienenä tyttönä samanlaisessa ottanut. :)

    VastaaPoista
  3. Eihän tuo sormus mitään rihkamaa ole. Minulla on joskus kauan sitten ollut samanlainen ja se ainakin oli aitoa hopeaa. Ostin sen joskus jostakin toritapahtumasta myyjältä joka myi kelttikoruja.
    Olipa hauskaa että löysit instagram-tilini niin että minä osasin sen perästä löytää tänne blogiisi. Pistän lukulistalle ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on juuri parasta, että toisella on sellaista tietoa mitä itsellä ei ole! Mielenkiintoista! Äitini tuo usein koruja lapsilleni (ja minulle) ja osa niistä on rihkamaa ja osa ei, ajattelin tämän olevan niitä peruja. Tukeva sormus on, mutta merkintöjä ei löydy. Kun en tosiaan varmaksi muista, mistä sormus on tiensä löytänyt luokseni.
      Kuin myös, onneksi löysin tilisi! :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaisu Heikkilä Oy

Kirjokangas Oy:n upea mekko

Kirppislöydöt reissusta: Kajaani ja Sotkamo