keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Anchor Hocking Fire King

Muistan lapsuudesta kuinka äidilläni oli eräs astia, joka oli mielestäni yksi kauneimmista tietämistäni asioista. Se oli persikan värinen Anchor Hocking Fire King kolmeen osioon jaettu tarjoilulautanen, meidän perheen kielellä tuolloin "mersu"lautanen. Äiti antoi lopulta lautasen minulle ja se oli pitkään yksi tärkeimmistä aarteistani. Olen lapsesta saakka ollut hyvin keräilijäluontoinen ja minulla on paljon asioita ja esineitä talletettuna noilta ajoilta. Lautanen säilyi minulla aikuisuuteen saakka, mutta monien elämänvaiheiden ja muuttojen myötä se vain katosi - en tiedä milloin ja minne. 

En tuolloin tiennyt mitään lautasen alkuperästä, se oli minulle vain kaunis ja tärkeä esine. Myöhemmin selvisi, että äitini oli nuoruudessaan saanut sen entiseltä poikaystävältään lahjaksi. Muutama vuosi sitten törmäsin kirpparilla vastaavaan tarjoilulautaseen ja voitte kuvitella sen onnen tunteen, kun jokin tärkeä - mutta kadotettu - palaa silmiesi eteen!

Otin lautasen heti käsiini aikomuksenani ostaa se ja kävellä samantien kassalle. Lautasen vieressä oli kuitenkin samaan sarjaan kuuluvia muitakin astioita; kuppeja aluslautasineen, sokerikko, kermakko, pieni kulho ja iso lautanen. Ostin kuppeja kuusi ja kaikki muut edellä mainitut astiat niiden lisäksi. Ovat ne vain niin upean kauniit! 

Sarja on USA:ssa valmistettu ja kestää uuninkin käsittelyä. Astiastoni väri on käsittääkseni viralliselta nimeltään Peach (Lustre?) ja osa on mallia Shell. Osa on toisenlaista mallia, mutten tiedä sille nimeä. Kuvio ei ole niin pehmeä ja koristeet ovat lehden muotoisia. Astioita on valmistettu 1960-70-luvulla, mikä käy hyvin yhteen alkuperäisen lautasen ja sen koko tarinan kanssa. Netistä kuvia katsellessani törmäsin ihanaan simpukan muotoiseen lautaseen/kulhoon - se olisi kyllä melko mahtava aarre vielä entisten kaveriksi. 










Tässä se samanlainen tarjoilulautanen, mistä kaikki lähti!





Ihan päivittäisessä käytössä tämä astiasto ei ole - mutta käytössä kuitenkin. Se on erityisimpiä hetkiä  (nautiskelua) varten. Tähän astiastoon liittyy tunnearvoa ja se on kuin yksi aarteeni. Tämä varmaan jakaa mielipiteitä - osan mielestä se voi olla liikaa värissään ja kaikessa kiiltävyydessään. Minusta siinä on vain jotain lumoavan kaunista!

-Tiina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti