Joulutonttutulppaani

Jossain vaiheessa lupasin kertoa joulukalenterikirjan lisäksi toisesta kirjasta ja sadusta, josta on muodostunut jouluperinteemme. Kuu omenapuussa on kirja minun omasta lapsuudestani, vaikkakin julkaisuajankohdaltaan se on vielä paljon aikaisempaa tekoa. Kirja on vuodelta 1957. Muistan, että sen tarinat olivat todella mielikuvitusrikkaita ja vähäinen kuvitus sai mielessä pohdiskelemaan itse lisää sitä, miltä kaikki näyttäisi. 

Luin tarinoita vanhimmalle tyttärelleni ja eräänä jouluna hän katsoi amaryllistä todeten: 
"Äiti, tuohan on se joulutonttutulppaani!"
Joulutonttutulppaani sadussa Kirsti pieni koululainen oli sairastunut juuri jouluksi tuhkarokkoon. Hän sai lahjaksi koulutovereiltaan tulppaanin. Kirstin sairastaessa tulppaani kasvaa ja aivan kuten amarylliksessäkin, nuppu näyttää aivan pikkuruiselta tontun lakilta. Tulppaanista tuleekin esiin tulppaanitonttu ja paljastuu, että tulppaani on vahingossa Suomeen eksynyt erityislaatuinen tulppaani, jonka sipulissa asuu tonttu. Tonttu pitää Kirstille seuraa ja hän paranee pian. Lisäksi tonttu opettaa Kirstin hoitamaan tulppaanin sipulia. 

Tämän tyttäreni ajatuksen jälkeen meillä on ollut joka joulu amaryllis. Eräänä jouluna erehdyksissä oli tullut otettua valkoinen kukka ja värin paljastuessa tyttäreni totesi, että se onkin joulukeijutulppaani. Joka tapauksessa, joka joulu luemme tarinan ja lapset odottavat amarylliksen puhkeamista kukkaan ja toivovat, että ehtisivät nähdä siellä asuvan tontun ennen sen "karkaamista". Tonttu nimittäin hyppää kukasta sen auettua. Vielä ei ole tonttua tavoitettu.











Kirjassa on monta jouluista satua, mutta myös muitakin. Kuvitus todellakin ruokkii lapsen mielikuvitusta ja on kaunista. Alla muutamia kuvia satujen kuvituksesta - sillä itse asiassa juuri Joulutonttutulppaanissa ei ole yhtäkään kuvaa. Silti vieläkin voin muistaa millaiseksi tontun lapsena kuvittelin. Kuinka se heiluttelee pikkujalkojaan istuessaan Kirstin pöydän reunalla kertoen tarinoitaan.













Alimmainen kuva on kirjan nimikkosadusta. Yksi kirjan saduista on toiminut eräänlaisena inspiraation lähteenänäkin, kun kirjoitin yhtä runoa. Kirjoitan paljon kaikenlaista, runoja vielä tällä hetkellä pöytälaatikkoon - en usko niiden siellä kuitenkaan pysyvän ikuisesti.
Tässä oikeastaan viimeinen joulun viettoon liittyvä julkaisu, seuraavaksi tulossa se paperinukke sekä taas mekko/asujuttuja.

Mukavaa loppuviikkoa!

-Tiina













Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaisu Heikkilä Oy

Kuva
Vuonna 1953 Tampereelle Naisten Pukukeskuksen rinnalle perustettiin Kaisu Heikkilä Oy. Kaisu Heikkilä (os. Lehti) eli koko ikänsä muoti- ja vaatemaailman keskellä. Hänen perheensä oli ollut vaatealalla ja hän eli opiskeluaikansa sotavuosien keskellä. Marjatta Heikkilä-Rastas (Kaisun tytär) on kirjoittanut Kaisu Heikkilän ja hänen perheensä vaiheista  täällä . Heikkilä-Rastas on tehnyt pitkän uran hänkin vaatesuunnittelijana ja suunnitteli Kaisu Heikkilä Oy:ssä vaatteita 1970-luvulla - olisikohan seuraavaksi esittelemäni mekkoihanuus alla hänen käsialaansa? Viime kesänä kotimme lähellä toimi eräässä hallissa kirppis, jonne tuotiin tavaraa lahjoituksena ja ne jälleenmyytiin edullisesti, tuotot menivät hyvään tarkoitukseen. Katselin vaaterekkejä, joiden vieressä luki "kaikki vaatteet 1€". Ilmeeni on varmaan ollut näkemisen arvoinen, kun käsiini osui Kaisu Heikkilä Oy:n valmistama mekko! Katselin epäuskoisena ympärilleni, että ihan oikeasti - tämä aarre täällä eurolla tarjol
Lue lisää

Kirjokangas Oy:n upea mekko

Kuva
Löysin Joensuun Fidasta muistaakseni keväällä Kirjokankaan mekon ja sen persoonallinen ja erikoinenkin kuviointi kankaassa ihastutti välittömästi. Tämän mekon malli on yksi suosikkejani, todella helppo ja huoleton - tyylikäs ja mukava.  Minulla ei ole aiemmin ollut Kirjokankaan vaatteita, enkä oikeastaan tiennyt yrityksestä juuri mitään. Kirjokangas Oy:n on 1940-luvun puolivälin jälkeen perustanut Kerttu Pitkänen. Sellainenkin asiayhteys selvisi, että Miss Universumiksikin valittu Anne Pohtamo on työskennellyt kesätöissä Kirjokankaan liikkeessä missiuransa alussa. Itse asiassa juuri Kerttu Pitkänen sekä Eeva Lindberg ja Sanelma Vuorre houkuttelivat ja kannustivat Pohtamoa osallistumaan kauneuskilpailuihin. En tiedä muistanko aivan omiani, mutta olisiko universum-kisojen valkoinen iltapukukin ollut Kirjokankaan tuotantoa. Tämä voi olla ihan tuulesta temmattua. Pukuhan oli yksinkertaisen tyylikäs valkoinen pitkä leninki. Voit lukea jutun Annesta  täältä .
Lue lisää

Kirppislöydöt reissusta: Kajaani ja Sotkamo

Kuva
Kirjoitin eilen Haapalasta ja tänään tähän postaukseen päättyy Katinkulta tripistä kirjoittaminen. Käsittelyssä viimeinen osa, johon olen kerännyt matkalla tekemäni kirppislöydöt. Jonkin verran tulee toistokuvia matkapostauksiin, koska sielläkin kirjoittelin vähän jo kirppiksistä. Tähän postaukseen keräsin kuitenkin löytöni, joista suurin osa on vielä täällä näkemättä. Reissussa kirppiksillä käytiin koko perheen voimin, lapset olivat mukana. Silloin aika täytyy käyttää tehokkaasti ja kaikkea ihan niin perusteellisesti ehdi käymään läpi. Se on sekä hyvä, että huono asia. Saatan tehdä liian ajan kanssa liikaa hyviä kirppislöytöjä ja toisaalta lapset mukana vähän suitsivat tätä hommaa, ei ehkä tule tehtyä löytöjä niin paljon ja harkitsen tuolloin paljon enemmän ostoksiani. Olen kyllä ylpeä itsestäni siinä mielessä, että en enää tee niin paljon hutiostoksia kuin joskus ennen. Tällä hetkellä tosin on ehkä vähän liikaa täytettä tuolla vaatekaapissa. Juhannuksen jälkeen koittaa vihdoin k
Lue lisää