lauantai 22. joulukuuta 2018

Joulupostia

Minusta on aina aivan ihanaa katsella vanhoja valokuvia ja kortteja - myös vanhoja joulukortteja. Lähetän edelleen joulukortteja läheisilleni, joinakin ruuhkaisista ruuhkaisimpina vuosina lähettäminen on saattanut jäädä välistä. Olin pienenä jatkuvassa kirjeenvaihdossa hyvin monien ihmisten kanssa (lasten ja aikuisten) ja minua vähän harmittaa, että enää vanhanaikaisia kirjeitä ei juurikaan lähetellä. Nykyisin kaikki on saatavilla nopeasti, se kutkutteleva odottamisen tunne on harvinaista herkkua - tiedätte varmastikin mitä tarkoitan. 

Vanhat joulukortit ovat kauniita ja on ilahduttavaa, että vanhanaikaisen näköisiä joulukorttikuvia on saatavilla kaupoista. Kirppareilla jään usein selaamaan vanhoja lehtiä, valokuvia ja kortteja. Viime kirpparikäynnillä ostin muutaman vanhan joulukortin, ne ovat peräisin aivan 1960-luvun alusta.








Mediassa olikin vasta juttua joulukorttien aiheiden muuttumisesta ajan kuluessa. Tällä hetkellä suositaan rauhallisia maisemakuvia ja eläimiä. Tätä asiaa on hauska tutkailla, jos sattuu sellaisille apajille, missä on erilaisia kortteja vinot pinot eri vuosikymmeniltä. Joulukorttiperinteen katsotaan olevan peräisin Englannista ja ennen kortteja muistettiin läheisiä erilaisin lahjoin ja joulutervehdyksin. Joulukortin historia juontaa juurensa 1800-luvun puolivälin kieppeille. Ensimmäinen suurempia määriä painettu joulukortti näyttää tältä ja on siis Henry Colen joulutervehdykseksi tilaama kortti (taiteilija John Calcott Horsley). Omaa silmääni miellyttää (yllätys, yllätys) Wendelinin ja Koivun kortit. Heidän lisäkseen on monta muutakin upeaa postikorttitaiteijaa - niin menneiltä ajoilta kuin nykyhetkessäkin.

-Tiina




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti