Tertin kartano

Työreissu Helsinkiin on nyt takana. Matkalla määränpäähän pysähdyimme syömään Mikkelissä sijaitsevassa ihastuttavassa Tertin kartanossa. Olen käynyt siellä ensimmäisen kerran nuorena ja kesäaikaan. Muistikuvat aiemmasta vierailusta ovat vain, että ihastelin paikan kauneutta. Tertin kartano sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä Mikkelin keskustasta Kuopion suuntaan. Paikka on jo vuosia saanut kiitosta ja kunniaa ruoastaan sekä muista palveluistaan.

Astuessani sisään kartanoon ensimmäisenä huokaisin katsellessani ympärilleni. Huokailin ihastuksesta ja totesin työkavereilleni, että voisin muuttaa paikkaan asumaan. Taustalla soi rauhallinen tunnelmaan sopiva klassinen taustamusiikki kaikissa huoneissa, myöskin ruokailusalissa syödessämme. Rakastan paikkoja, jotka huokuvat historiaa ja Tertin kaltainen kartanotyyli uppoaa minuun todella syvästi. 

Tertin historia alkaa jo 1500-luvulta. Kartanon historia varsinaisesti alkaa 1800-luvulta, kun maat siirtyivät Pylkkästen omistukseen. Nautimme työporukkamme kanssa teatteri-menun. Alkuruokana oli paljon erilaisia kalaruokia sekä tarjolla oli myös näkkäriä ja hyytelöitä, joita Tertti itse valmistaa ja myy puodissaan. Pääruokana oli riistaa, hirveä. Jälkiruokakahvi oli myös heidän oman valikoimansa kahvia ja sen kanssa herkuteltiin kakkua lisukkeineen. Ruoka oli erinomaista ja palvelu ystävällistä. Maistoin jälkiruoalla myös Tertin ruusunlehtilikööriä. Makukokemus oli melkoinen, koska likööri ensinnäkin tuoksui kuin nenäni alla olisi ollut oikeasti ruusun terälehtiä. Maku oli myös erittäin ruusuinen, mutta se tekikin siitä mielenkiintoisen, koska makuelämyksenä ruusun maku suussa on itselleni uusi. Tertillä on oma nimikkoruusulajikkeensa, joka on kasvanut pihassa jo yli sata vuotta. Kyseisen ruusun tuoksua voi löytää osasta Tertin ruusutuotteista. 

Talvella Tertin kartano järjestää palveluita kuulemma vain tilauksesta ja kesä on sesonkiaikaa. Ruokailumme jälkeen saimme vierailla kartanon puodissa, jossa oli kaikkea ihanaa kotiin viemisiksi. Helsinkiin ystävälleni tuliaiseksi vein hempeän värisiä sydämen muotoisia sokeripaloja, illanrauhateetä ja näkkäriä. Kotiin toin maistiaisiksi päämajakahvia ja Tertin omaa hauskasti nimettyä olutta Karua arkea. Meinasin ostaa itselleni korurusetin (alimmassa kuvassa) ja nyt ehkä vähän harmittaakin, etten ostanut. Ehkä ensi kerralla sitten.

Oma kesävierailu Tertin kartanoon on jo suunnitteilla. Paikka järjestää kaikenlaista tekemistä tilalla ja tarjolla on myös majoituspalvelua. Piha- ja puutarha-alue on upea kesäisin ja minusta on hienoa kuinka lähituotannon ja -ruoan suosiminen näkyy palveluissa ja oikeastaan kaikessa tekemisessä. Mikäli et ole kuullut etkä vieraillut paikassa vielä - tai olet kuullut, muttet käynyt ja tällainen miljöö viehättää, suosittelen erittäin vahvasti! Tertin kartanoon voi vain pysähtyä matkan varrella hetkeksi levähtämään ja  kahville tai viihtyä pidemmän aikaa. 

Leppoisaa sunnuntaita kaikille!

-Tiina